learn more

Timo Kauniston kotisivut

Terve. Ja tervetuloa sivuilleni. Olen Timo Kaunisto Alastarolta Varsinais-Suomesta. Olen valtuutettuna Loimaan valtuustossa. Näiltä sivuilta löydät kirjoittamiani kolumneja ja kannanottoja. Politiikan tapahtumista ja muistakin ajatuksistani voit lukea päiväkirjastani.

learn more

Uusiutuvilla luonnonvaroilla työpaikkoja Suomeen

Suomi tarvitsee uusia työpaikkoja ja lisää veronmaksajia. Meillä ei ole öljyä, mutta meillä on paljon enemmän. Metsien, peltojen ja vesiemme luonnonvaroja hyödyntämällä voimme luoda kaivattuja työpaikkoja. Kymmenessä vuodessa tälle osaamiselle luodaan jopa 100.000 uutta työpaikkaa. Samalla huolehdimme tasapainoisen, kestävän Suomen rakentamisesta.

learn more

Kuntien on parannettava yhteistyötään

Kunnat vastaavat julkisten palvelujen tuottamisesta: terveydenhoidosta, kouluista ja sosiaaliavusta. Palvelut kallistuvat kun Suomi ikääntyy. Palvelut on tehtävä tuottavammin. Tuottavuus tarkoittaa ennen kaikkea tietotekniikan parempaa hyödyntämistä.

learn more

Vanhustyö paremmaksi

Suomi vanhenee. Seniorisuomalaisissa on paljon voimaa suomalaisille perheille ja talouden pyörien pyörimisille. Meidän on kyettävä tarjoamaan hyvän elämän mahdollisuudet myös ikääntyville. Emme voi sivuuttaa yksinäisyyden ja syrjäytymisen uhkaa.

learn more

Betonipolitiikka on torjuttava

Betonipoliitikot ovat jälleen heränneet henkiin. Suurten kaupunkien sinipunavoimat haluavat tiivistää Suomen muutaman taajaman ympärille. Omakotitalosta tehdään ilmastopolitiikan kirosana ja kaupunkien gryndereille ohjataan uutta, ahdasta rakennettavaa.

learn more

Timon teesit eduskuntaan

1. Työtä tekemällä Suomi kuntoon

 

Suomi on pysähtynyt. Vanha talous sakkasi eikä uuteen ole puhallettu puhtia. Kokoomusvetoinen hallitus jätti uudistukset lepäämään ja keskittyi hallinnoimaan.

Tarvitsemme uutta, kestävää kasvua, joka tuo kestäviä työpaikkoja. Meillä on käytössämme monipuoliset uusiutuvat luonnonvarat, joita emme hyödynnä nyt järkevästi. On käynnistettävä todellinen energiakäänne: on hylättävä fossiiliset, saastuttavat energialähteet ja luotava tilaa uusiutuvalla maailmalle. Biotaloutta on tuettava koulutuksen ja tutkimuksen kautta.

Uusi työ syntyy etupäässä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Niiden mahdollisuuksia työllistää on edelleen helpotettava. Byrokratiaa pitää karsia ja kestävää kasvua kannustaa. Yritysverotus on pidettävä maltillisena. Työllistymistä osa-aikaisesti on helpotettava kansalaispalkan tai takuupalkan avulla.

Pyörät on saatava pyörimään työtä tekemällä. Luottamus Suomeen ja luottamus tahtoomme hoitaa yhteisiä asioita on palautettava.

 

2. Uusiutuvilla uuteen Suomeen

 

Suomi tarvitsee kipeästi uutta työtä ja uusia työpaikkoja. Emme voi tarjota kaikkia yhteiskunnan palveluja, eläkkeitä ja kattavaa sosiaaliturvaa ellei työ tuo meille verotuloja. Työttömyys ja syrjäytyminen johtavat helposti suurempiin ongelmiin. Kansakunnalla on oltava tehtävä, jossa jokaisella on osansa.

Ilmastonmuutos ja väestönkasvu vaativat ratkaisuja, joilla muutetaan maailman suuntaa.

Suomen ja suomalaisten tehtävänä on kulkea edellä. Meillä on eurooppalaisittainkin suuret uusiutuvien luonnonvarojen resurssit ja runsaasti osaamista sen hyödyntämiseen. Tavoitteenamme pitää olla irtaantuminen öljyriippuvuudesta ja siirtyminen biotalousyhteiskuntaan. Siinä keskeistä on hajakeskitetty yhdyskuntarakenne ja uusiutuvan energian hyödyntäminen. Biotaloutta on myös vahva vesiosaamisemme ja se tapa, millä huolehdimme järvivesiemme ja Itämeren kunnosta.

Biotalous luo satoja tuhansia uusia työpaikkoja Suomeen. Se on paikallista toimeliaisuutta, jota ei voida siirtää Kiinaan. Eurooppa on erittäin riippuvainen muualta tuodusta energiasta. Me suomalaiset voimme olla kärkijoukoissa luomassa eurooppalaista, omavaraisempaa mannerta. Se on meidän tehtävämme Euroopassa.

Lue lisää aiheesta.

 

3. Tarvitaan rohkeita päättäjiä – ei pölhöpopulismia

 

Päättäjiltä vaaditaan nyt selkärankaa ja kykyä katsoa tulevaisuuteen. Populistit osoittavat ongelmia mutta rohkeat poliitikot ratkaisevat niitä. Kritiikki ja keskustelu on tärkeää mutta politiikassa on syytä antaa arvo toisellekin ihmiselle. Kompromissit eivät ole politiikan syöpä vaan keino sitoutua ja rakentaa luottamusta.

 

 

4. Maakuntamalli palvelujen perustaksi

 

Hyvinvointipalveluja on uudistettava. Niitä ei enää voida hoitaa vanhalta pohjalta. Erityisesti terveys- ja sosiaalipalveluihin tarvitaan selkeämpi ohjaus ja toimintaketju, jota tukee yhdestä kanavasta tuleva julkinen rahoitus.

Olosuhteet ovat erilaiset Suomen eri osissa. Erilaisuus tulee tehokkaimmin huomioiduksi maakuntien pohjalle rakentuvissa palvelujen tuotantoyksiköissä. Maakunnat hoitaisivat keskeiset sote-palvelut – kunnat taas peruskoulun ja päivähoidon kaltaiset lähipalvelut.

Maakuntia on ohjattava vaaleilla valitun valtuuston ja itsenäisen rahankäytön kautta.

 

5. Uuden ajan talonpoikaisuus nojaa sivistyksen voimaan

 

Ihmisyyden kunnioittaminen ja erilaisuuden hyväksyminen ovat sivistyksen keskeisiä tunnusmerkkejä. Maailma on avoimempi kuin aiemmin, uudenlainen kanssakäyminen tuo sopeutumista ja ongelmia ratkaistavaksi mutta emme saa langeta pinnalliseen populismiin tai jopa rasismiin.

Sivistys ja erilaisuuden sieto rakentavat tulevaisuutta. Hyväkään koulutus ei takaa sivistystä.

Meissä suomalaisissa on edelleen paljon talonpoikaista ajattelua. Keskustalaisena haluan korostaa tasavaltalaisia juuriamme, jotka kasvavat tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden ja sivistyksen mullassa. Meille vapaus on myös vastuuta: paitsi itsestämme ja tekemistämme, myös ylisukupolvista vastuuta luonnosta ja ympäristöstä.

Talonpoikaisuus näkyköön jatkuvan oppimisen kulttuurina, luovuudella itse tehtynä elämänä. Siksi haluan, että meillä olisi kannustampi ilmapiiri yhteisöjen vastuun kantamiseen. Arjen taide ja kulttuuri ovat ihmisen kosketus ihmiselle – jotakin sellaista, mitä yksinäisyydestä ja holhoavasta hyvinvoinnista kärsivä Suomi nyt tarvitsee.

Voimme antaa muulle Euroopalle suomalaisuuden parhaita puolia. Uuden ajan talonpoikaisuus on kiinteä osa suomalaista sielua.

 

6. Yhteistoimintasopimus vauhdittamaan kuntien ja kolmannen sektorin liittoa

 

Uuteen hallitusohjelmaan tarvitaan linjaus yhteistoimintasopimuksesta. Se ohjaa kuntia palveluyhteistyöhön kolmannen sektorin toimijoiden, kuten järjestöjen, seurojen ja pienyritysten kanssa.

Konkreettisesti se tarkoittaisi esimerkiksi kattavan kyläavustajajärjestelmän luomista kyliin ja kirkonkyliin. Rahoitus hoidettaisiin kimpassa kuntien, palvelusta suoritettavien maksujen ja työllisyysmäärärahojen kesken. Olen arvioinut, että pelkkä avustajajärjestelmä voisi työllistää 1500 ihmistä.