learn more

Timo Kauniston kotisivut

Terve. Ja tervetuloa sivuilleni. Olen Timo Kaunisto Alastarolta Varsinais-Suomesta. Olen valtuutettuna Loimaan valtuustossa. Näiltä sivuilta löydät kirjoittamiani kolumneja ja kannanottoja. Politiikan tapahtumista ja muistakin ajatuksistani voit lukea päiväkirjastani.

learn more

Uusiutuvilla luonnonvaroilla työpaikkoja Suomeen

Suomi tarvitsee uusia työpaikkoja ja lisää veronmaksajia. Meillä ei ole öljyä, mutta meillä on paljon enemmän. Metsien, peltojen ja vesiemme luonnonvaroja hyödyntämällä voimme luoda kaivattuja työpaikkoja. Kymmenessä vuodessa tälle osaamiselle luodaan jopa 100.000 uutta työpaikkaa. Samalla huolehdimme tasapainoisen, kestävän Suomen rakentamisesta.

learn more

Kuntien on parannettava yhteistyötään

Kunnat vastaavat julkisten palvelujen tuottamisesta: terveydenhoidosta, kouluista ja sosiaaliavusta. Palvelut kallistuvat kun Suomi ikääntyy. Palvelut on tehtävä tuottavammin. Tuottavuus tarkoittaa ennen kaikkea tietotekniikan parempaa hyödyntämistä.

learn more

Vanhustyö paremmaksi

Suomi vanhenee. Seniorisuomalaisissa on paljon voimaa suomalaisille perheille ja talouden pyörien pyörimisille. Meidän on kyettävä tarjoamaan hyvän elämän mahdollisuudet myös ikääntyville. Emme voi sivuuttaa yksinäisyyden ja syrjäytymisen uhkaa.

learn more

Betonipolitiikka on torjuttava

Betonipoliitikot ovat jälleen heränneet henkiin. Suurten kaupunkien sinipunavoimat haluavat tiivistää Suomen muutaman taajaman ympärille. Omakotitalosta tehdään ilmastopolitiikan kirosana ja kaupunkien gryndereille ohjataan uutta, ahdasta rakennettavaa.

learn more

Sotien kunniavelan rippeetkin hoidettava

Laitila 13.3.2010

Kansanedustaja Timo Kaunisto

050-512 1886

Tiedotusvälineille

Sotien kunniavelan rippeetkin hoidettava

Suomi hiljentyy tänään muistamaan ja kunnioittamaan 70 vuotta sitten päättynyttä talvisotaa. Raskaat sotavuodet kestettiin vahvalla rakkaudella isänmaahan ja tahdolla säilyttää suomalaisuuden sukupolvien ketju. Uhraukset olivat syyttä sotaan joutuneelle köyhälle maalle suunnattomat. Tämän päivän hyvinvointimme rakentuu kuitenkin tuon tahdon ja sitä seuranneen jälleenrakennuksen saavutuksille. Olemme siitä nöyrinä ylpeitä ja hyvin kiitollisia.

Sodan kohdanneen sukupolven arvostus on nyt hyvin korkea, kuten kuuluu ollakin. Jäljellä olevan veteraanijoukon elämän laatua on pyritty parantamaan yhteiskunnan eri toimin. Yksi erityisryhmistä on kuitenkin jäänyt vaille huomiota. He ovat vuonna 1926 syntyneet, jatkosodan viime vuotena 1944 palvelukseen kutsutut asevelvolliset.

Tämän ikäluokan edustajista vain osa on saanut veteraanitunnuksen. Kriteerinä on pidetty osallistumista varsinaiselle sotatoimialueelle.

Tulkinta on hyvin ristiriitainen. Osa asepalveluksessa olleista oli taistelutoimissa, osa linnoitustöissä, osa koulutuksessa. Rajanveto on hyvin tulkinnanvaraista ja perustuu osin puuttuviin tietoihin. Esimerkiksi ikäluokan kantakortteja on hävitetty sodan jälkeen ja sotapäiväkirjoissa ei ole riittäviä tietoja. Asiasta on tehty lukuisia kanteluja ja mm. eduskunnan oikeusasiamies on tutkinut tapauksia.

Asepalveluksessa tuolloin olleesta ikäluokasta on elossa noin 6000 miestä. Olisi kohtuullista, että tuon ikäluokan veteraanitunnuksen kriteerinä käytettäisiin sotilasvalan vannomista. Tämä olisi helposti todennettavista. On huomattava, että nykyisin määritelmin tuon ikäpolven miehiä kutsuttaisiin tänään lapsisotilaiksi.

Päätös ei ole juridinen vaan poliittinen. Mielestäni tämän ikäluokan jäljellä olevan osan luokittelu veteraaneiksi olisi erillisen lain arvoinen. Näin suomalainen yhteiskunta hoitaisi kunniavelkansa sukupolvelle, joka oli kesällä 1944 Suomen viimeinen reservi.

Ei Kommentteja

Ole hyvä ja ota kantaa!

Kommentoi

Muita kirjoituksia aiheesta: