learn more

Timo Kauniston kotisivut

Terve. Ja tervetuloa sivuilleni. Olen Timo Kaunisto Alastarolta Varsinais-Suomesta. Olen valtuutettuna Loimaan valtuustossa. Näiltä sivuilta löydät kirjoittamiani kolumneja ja kannanottoja. Politiikan tapahtumista ja muistakin ajatuksistani voit lukea päiväkirjastani.

learn more

Uusiutuvilla luonnonvaroilla työpaikkoja Suomeen

Suomi tarvitsee uusia työpaikkoja ja lisää veronmaksajia. Meillä ei ole öljyä, mutta meillä on paljon enemmän. Metsien, peltojen ja vesiemme luonnonvaroja hyödyntämällä voimme luoda kaivattuja työpaikkoja. Kymmenessä vuodessa tälle osaamiselle luodaan jopa 100.000 uutta työpaikkaa. Samalla huolehdimme tasapainoisen, kestävän Suomen rakentamisesta.

learn more

Kuntien on parannettava yhteistyötään

Kunnat vastaavat julkisten palvelujen tuottamisesta: terveydenhoidosta, kouluista ja sosiaaliavusta. Palvelut kallistuvat kun Suomi ikääntyy. Palvelut on tehtävä tuottavammin. Tuottavuus tarkoittaa ennen kaikkea tietotekniikan parempaa hyödyntämistä.

learn more

Vanhustyö paremmaksi

Suomi vanhenee. Seniorisuomalaisissa on paljon voimaa suomalaisille perheille ja talouden pyörien pyörimisille. Meidän on kyettävä tarjoamaan hyvän elämän mahdollisuudet myös ikääntyville. Emme voi sivuuttaa yksinäisyyden ja syrjäytymisen uhkaa.

learn more

Betonipolitiikka on torjuttava

Betonipoliitikot ovat jälleen heränneet henkiin. Suurten kaupunkien sinipunavoimat haluavat tiivistää Suomen muutaman taajaman ympärille. Omakotitalosta tehdään ilmastopolitiikan kirosana ja kaupunkien gryndereille ohjataan uutta, ahdasta rakennettavaa.

learn more

Sata-komitea

Uudenkaupungin sanomat, Täst vinkkelist

14.12.2010

Tällä nykyisellä vaalikaudella hallitukset ovat panneet paljon sata-komitean varaan. Ministeri Liisa Hyssälä asetti suuren sosiaaliturvaa uudistavan hankkeen keväällä 2007. Paljon on paperia ja ehkä tupakkiakin kulunut sen eri jaostoissa.

Hallituspuolueen edustajana minun roolini olisi kehua komitea kirkkaimpaan kruunuun asti. Monia turvaverkon suuriksi kuroutuneita reikiä onnistuttiinkin pienentämään. Esimerkiksi alimpia päivärahoja korotettiin ja sidottiin samalla indeksiin. Ehkäpä selkein ja kauaskantoisin uudistus oli takuueläke, jolla alimpia eläkkeitä korotettiin kerralla vähintään sadalla eurolla kuukaudessa.

Kuitenkin se kokonaisuudistus, jota lähdettiin tavoittelemaan, jäi pahasti kesken. Sosiaaliturvalainsäädäntö on erittäin monimutkainen ja etuisuudet lyövät joskus toisiaan korville. On käsittämätöntä, että tätä verkkoa säätelee yli sata lakia. Yhtä vaikeasti käsitettävää on, että yhteiskunta tarjoaa yli 140 erilaista etuutta kansalaisilleen eri elämäntilanteissa.

Olemme syystäkin ylpeitä pohjoismaisesta hyvinvointiyhteiskunnastamme. Meillä ei juurikaan kiistetä sitä, että huono-ja hyväonnisuuden tasoittaminen on koko yhteiskunnan kokonaisetu.

Tästä huolimatta järjestelmän perusteet ovat osittain kadonneet työelämän ja elämän muuttumisen myötä. Sosiaaliturvan kulmakivi on oma työ, mutta se ei enää ole sitä kuin ennen. Tänään valmistuva saa varautua pätkätöihin, alanvaihtoon, välikoulutukseen  – ja nykyistä pidempään työuraan. Vastineeksi tänään valmistuvalla on edessään ikääntyvä Suomi, jossa eläkeläisten osuus on palkkaa saavia suurempi.

Sata-komiteassa Suomessa tapahtunut muutos törmäsi ansiosidonnaisen turvan ja perusturvan väliseen kiistaan. Tätä – ja samalla koko sosiaaliturvajärjestelmää – kuvaa erinomaisesti tuoreessa kirjassaan Osmo Soininvaara. Tämä entinen vihreiden peruspalveluministeri johti komitean perusturvajaostoa.

Soininvaaran mukaan suuri uudistus törmäsi ammattiyhdistysliikkeen jäykkyyteen. Ay-liikkeellä on ollut tärkeä rooli hyvinvoinnin luomisessa. Se on kuitenkin jäänyt pysyvien työsuhteiden ja tupo-maailman loukkuun. Se ei tunnista uusia väliinputoajia ja puolustaa viime kädessä omaa valtaansa, työeläkekassojen valtaa.

Soininvaara osoittaa myös hyvin, kuinka kallis asuminen syö sosiaaliturvan tehokkuutta. Se johtaa kikkailuun toimeentulotuella ja pahimmillaan myös paperiavioeroihin. Kallis asuminen korostuu erityisesti pääkaupunkiseudulla, jossa asumisen hinta on karannut kaikkien käsistä. Voittajia ovat vain grynderit – jotka samalla usein ovat suurimpia maanomistajia.

Hälyttävintä on kuitenkin se, että tuloerot ovat Suomessa jälleen alkaneet kasvaa. Hyvin rikkaita on Suomessa vähän, mutta sekä superrikkaiden että köyhien määrä on kasvussa. Tämä ei lupaa hyvää tulevaisuuden Suomen rakentamiselle, ellei asiaan saada muutosta.

Tulevalle hallitukselle on siis tehtävää paitsi menojen säästöissä, myös köyhyyden vähentämisessä. Kannustava kokonaisuudistus odottaa yhä itseään.

Ei Kommentteja

Ole hyvä ja ota kantaa!

Kommentoi