learn more

Timo Kauniston kotisivut

Terve. Ja tervetuloa sivuilleni. Olen Timo Kaunisto Alastarolta Varsinais-Suomesta. Olen valtuutettuna Loimaan valtuustossa. Näiltä sivuilta löydät kirjoittamiani kolumneja ja kannanottoja. Politiikan tapahtumista ja muistakin ajatuksistani voit lukea päiväkirjastani.

learn more

Uusiutuvilla luonnonvaroilla työpaikkoja Suomeen

Suomi tarvitsee uusia työpaikkoja ja lisää veronmaksajia. Meillä ei ole öljyä, mutta meillä on paljon enemmän. Metsien, peltojen ja vesiemme luonnonvaroja hyödyntämällä voimme luoda kaivattuja työpaikkoja. Kymmenessä vuodessa tälle osaamiselle luodaan jopa 100.000 uutta työpaikkaa. Samalla huolehdimme tasapainoisen, kestävän Suomen rakentamisesta.

learn more

Kuntien on parannettava yhteistyötään

Kunnat vastaavat julkisten palvelujen tuottamisesta: terveydenhoidosta, kouluista ja sosiaaliavusta. Palvelut kallistuvat kun Suomi ikääntyy. Palvelut on tehtävä tuottavammin. Tuottavuus tarkoittaa ennen kaikkea tietotekniikan parempaa hyödyntämistä.

learn more

Vanhustyö paremmaksi

Suomi vanhenee. Seniorisuomalaisissa on paljon voimaa suomalaisille perheille ja talouden pyörien pyörimisille. Meidän on kyettävä tarjoamaan hyvän elämän mahdollisuudet myös ikääntyville. Emme voi sivuuttaa yksinäisyyden ja syrjäytymisen uhkaa.

learn more

Betonipolitiikka on torjuttava

Betonipoliitikot ovat jälleen heränneet henkiin. Suurten kaupunkien sinipunavoimat haluavat tiivistää Suomen muutaman taajaman ympärille. Omakotitalosta tehdään ilmastopolitiikan kirosana ja kaupunkien gryndereille ohjataan uutta, ahdasta rakennettavaa.

learn more

Betonipolitiikan paluu on torjuttava

Suomenmaa kolmossivu 13.1.2011

Helsingin Sanomien tuoreessa haastattelussa kokoomuksen Jan Vapaavuori ja demarien Rakel Hiltunen julistavat puolueidensa kuntalinjan. Tulevissa vaaleissa sinipuna ajaa kuntalahtia, jossa nykyinen rakenne supistettaisiin kolmannekseen. Tätä perustellaan nyt valtiontalouden säästötarpeella. Kuntarajoja siirtämällä saataisiin heidän mukaansa julkistalouden kymmenen miljardin aukko umpeen.

Tavoitteet näyttävät pysyvän vaikka perustelut vaihtuvat. Aiemmin kuntien määrän pakkopudottamista on perusteltu työvoimapulalla ja ikääntymisellä. Sadan kunnan Suomesta on tullut joillekin puolueille jo sisäinen käsky ja hokema. Sadan pienimmän kunnan menot edustavat noin neljää prosenttia kaikista kuntamenoista. Puhtailla taloussyillä tätä uutta kuntasurmien aaltoa ei voi perustella.

Itse näen tämän ajattelun takana mallin uudesta, kovasti laihdutetusta Suomesta. Kuntapuheet liittyvät saumattomasti siihen sarjaan, jota pääkaupungin eräät ekonomistit ovat lausunnoillaan viljelleet. Kesällä lipsautettiin, että Suomessa pitäisi asua vain siellä missä meri näkyy ja että Helsinki elättää koko kansan. Nyt hahmotellaan maata, joka elää Helsingin ja kahden-kolmen maakuntakeskuksen liepeillä. Muu Suomi on luonnonvarareservaattia, johon vain reppuselkäturistit uskaltautuvat parhaina sesonkiaikoina.

Keskittäminen lähtee maakuntakaavoista

Leveiden puheiden takana on kuitenkin jo kovia tekoja. Asuntoministeri Jan Vapaavuori hallitsee ministeriöineen suomalaista maankäyttöä ja hänen kaudellaan on tehty jatkettu vallankaappaus. Tähän asti kunnilla ja niiden päättäjillä on ollut hallussaan maankäytön suunnittelun monopoli. Yleiskaavat ovat kuntien oman alueen suunnitelma, jonka lisäksi – maankäyttö ja rakennuslain mukaan – kunnat voivat sopia yhteisistä laajemmista kokonaisuuksista. Yleensä tällöin puhutaan maakuntakaavoista.

Hallituskausittain sovitaan lisäksi valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista eli Vateista. Kun niitä tälle kaudelle sorvattiin, oli johtavana teemana ilmastonmuutos ja siitä päätelty rakenteiden eheyttämisen tarve.

Kun asiasta ympäristövaliokunnassa keskusteltiin pitkään, päädyimme siihen, että eheytyksen tarve koskettaa lähinnä pääkaupunkiseudun hajautunutta rakennetta. Toisin on käynyt. Ympäristöministeriöissä eheytyksestä on tullut uutta Sanaa, jolla maakuntakaavoja tuomitaan. Etelä-Savosta rapsaistiin Helsingin päätöksellä neljä uutta suunniteltua kauppakeskuspaikkaa. Turun mahdollisuudet kaavoittaa läheisiä saariaan asutukseen koki saman kohtalon. Turvetuotannon aloitusmahdollisuudet niistettiin kaikista kaavoista lähes tyystin.

En todellakaan rakasta suuria kauppakeskuksia tai saarten ruuhka-asutusta, mutta esimerkit kertovat siitä, mihin maankäytön valta on valunut. Keskittävän betonipolitiikan huippua edustaa Vapaavuoren asettaman työryhmän ajatus siitä, että kunnille määrättäisiin erilaisia palveluvyöhykkeitä. Keskustojen ulkopuolelle asuville ihmisille voitaisiin määrittää kalliimpaa palvelua kuin tiiviisti asuville.

Kielletäänkö hajarakentaminen kokonaan?

Karkeimmillaan keskittämisen uusi tuleminen näkyy suurten kaupunkiseutujen rakennemalleissa. Tuorein sellainen on tehty Tampereen seudulle. Siellä kaavailtiin alun perin yleiskaavojen ulkopuolelle tulevan uudisrakentamisen kieltämistä kokonaan. Seudun pienten kuntien ponnistelujen jälkeen tälle alueelle saa kuitenkin jatkossa tulla kymmenen prosenttia koko uudisrakentamiskannasta. Tämäkin on kuntien kaavoitusmonopolin hengen vastaista, vaikka yhteiseen sopimukseen perustuukin.

Oudointa on, että rakennemalleissa on menty niinkin pitkälle, että esitetään huomattavaa uutta kerrostalojen pakkorakentamista. Tämä paljastaa osan motiiveista. Keskittämistä ajavat myös vanhat kunnon betonigrynderit, joilla tunnetusti on ollut hyvät suhteet suurten kaupunkien poliittisiin päättäjiin.

Jos ilmastonmuutosta pidetään keskittämispolitiikan uutena perusteluna, eikö silloin pitäisi johdonmukaisesti vaatia puukerrostalojen rakentamista.

Kaavavalta takaisin

Keskustassa emme halua keskittää kaavavaltaa ja rakentamista. Yhteistä suunnittelua tarvitaan – ja siihen on myös ympäristö- ja ilmastoperusteita – mutta päätösvalta pitää olla lähellä asukkaita ja veronmaksajia. Vastustamme kategorisesti sitä uutta betonipolitiikkaa, joka taas nostaa päätään.

Kaavavalta kiteytyy maakuntakaavoista päättämiseen. Mielestäni olisi erittäin perusteltua vahvistaa kaava kussakin maakunnassa eikä Helsingissä. Näin alueen tahto näkyisi ja säilyisi loppuun asti.

Ei Kommentteja

Ole hyvä ja ota kantaa!

Kommentoi