learn more

Timo Kauniston kotisivut

Terve. Ja tervetuloa sivuilleni. Olen Timo Kaunisto Alastarolta Varsinais-Suomesta. Olen valtuutettuna Loimaan valtuustossa. Näiltä sivuilta löydät kirjoittamiani kolumneja ja kannanottoja. Politiikan tapahtumista ja muistakin ajatuksistani voit lukea päiväkirjastani.

learn more

Uusiutuvilla luonnonvaroilla työpaikkoja Suomeen

Suomi tarvitsee uusia työpaikkoja ja lisää veronmaksajia. Meillä ei ole öljyä, mutta meillä on paljon enemmän. Metsien, peltojen ja vesiemme luonnonvaroja hyödyntämällä voimme luoda kaivattuja työpaikkoja. Kymmenessä vuodessa tälle osaamiselle luodaan jopa 100.000 uutta työpaikkaa. Samalla huolehdimme tasapainoisen, kestävän Suomen rakentamisesta.

learn more

Kuntien on parannettava yhteistyötään

Kunnat vastaavat julkisten palvelujen tuottamisesta: terveydenhoidosta, kouluista ja sosiaaliavusta. Palvelut kallistuvat kun Suomi ikääntyy. Palvelut on tehtävä tuottavammin. Tuottavuus tarkoittaa ennen kaikkea tietotekniikan parempaa hyödyntämistä.

learn more

Vanhustyö paremmaksi

Suomi vanhenee. Seniorisuomalaisissa on paljon voimaa suomalaisille perheille ja talouden pyörien pyörimisille. Meidän on kyettävä tarjoamaan hyvän elämän mahdollisuudet myös ikääntyville. Emme voi sivuuttaa yksinäisyyden ja syrjäytymisen uhkaa.

learn more

Betonipolitiikka on torjuttava

Betonipoliitikot ovat jälleen heränneet henkiin. Suurten kaupunkien sinipunavoimat haluavat tiivistää Suomen muutaman taajaman ympärille. Omakotitalosta tehdään ilmastopolitiikan kirosana ja kaupunkien gryndereille ohjataan uutta, ahdasta rakennettavaa.

learn more

Atomivoiman jälkeen

Loimaanlehti 17.3.2011

Viime keväänä minut valittiin eduskunnassa ydinvoimakriittisten kansanedustajien verkoston veturiksi. Vuoden takaisessa ilmapiirissä tunnelma oli maltillinen, vähän apeakin. Teollisuuden ja ay-liikkeen vuosikymmenten lobbaus oli ajanut Suomen kolmen uuden ydinvoimalan asentoon. Pelottelukampanja kävi sähkön loppumisen ja teollisuuden pakenemisen välimaastossa.

Turpiin tuli äänestyksissä. Päätöstä seuraamaan tulleille mielenosoittajille eduskuntatalon portailla sanoin taistelun jatkuvan. Otaksuin energiatuulen suunnan vielä kääntyvän.

En arvannut sen tulevan näin nopeasti ja näin dramaattisesti.

Fukushima paljasti atomivoiman riskin. Samalle se toi eteemme arvioitavaksi koko keskitetyn, äärimmilleen tehostetun yhteiskunnan haavoittuvuuden. Pidän tätä dramaattista ja surullista Japanin tragediaa käännekohtana. Nyt on aika rakentaa uutta hajautettua vihreän talouden yhteiskuntaa.

Ydinvoiman kaataa jatkossa riskeistä kertyvä kannattamattomuus. Tuulivoima on jo nyt erittäin kilpailukykyistä atomisähkön kanssa ja kehitys on vasta alkutaipaleellaan. Tänään parhailta voimaloiden sijoituspaikoilta vaaditaan keskimäärin yli seitsemän metriä sekunnissa puhaltavia virtauksia. Uusi teknologia hyödyntää parempia siipimateriaaleja ja korkeampia torneja. On arvioitu, että seuraava askel tekee tuulivoiman kannattavaksi jo noin neljän sekuntimetrin virtauksilla.

Luin tästä lehdestä, että Loimaan seudulla on kartoitettu mahdollisia tuulivoiman sijoituspaikkoja. Niissä puhaltelu jäi karvan verran alle tuon seitsemän sekuntimetrin rajan. Uuden tuulituen ansiosta niiden liikkeelle lähdön kynnys kuitenkin alenee. Jos atomivoima jättää tänne vain säteilevää jätettä, tuo tuulivoima heti rahaa. Kymmenen tornin puisto maksaa vuodessa hyvinkin parisataatuhatta jo pelkkiä kiinteistöveroja kuntaan vuodessa. Kannattaako mainitakaan, että tuulivoima on rakentamisesta saakka paikallisesti työllistävää.

Loimaan seutu voi toimia monella tavalla vihreän talouden ytimessä. Maakuntaan on näillä näkymin syntymässä ainakin yksi vehnäpohjainen etanolitehdas. Logistisesti sen paras sijoituspaikka on Uusikaupunki, jossa suunnitelmat ovat erittäin pitkällä. Loimaa vilja-Suomen keskuksena kuuluu keskeiseen hankinta-alueeseen. Myös seudun sikatalous hyötyy valkuaisrehusta, jota tehdas sivuvirtanaan tuottaa.

Varsinais-Suomen energiaomavaraisuus on järisyttävän kehno. Vain 11 prosenttia kuluttamastamme energiasta on kotimaista. Olemme täysin riippuvaisia muista. Tulevan vuosikymmenen keskeinen haasteemme on korvata Turun ja Naantalin seudun kivihiilellä käyvät voimalat kestävillä ratkaisuilla.

Tanskassa hiiltä korvataan peltoenergialla. Paalatut oljet pelletöidään tai jauhetaan polttoaineeksi. Viljelijälle jää tiliä hehtaaria kohti 200-240 euroa pelkistä sivuvirroista, jotka Suomessa muokataan maahan. Tässä kohtaa meillä poliittisilla päättäjillä riittää vielä paljon työtä.

Atomivoiman jälkipeleissä nähdään nyt millaisia poliittisia katumuspillereitä naukkaillaan. Tulevaisuuden tekemisessä ei auta olla suurkapitalistien pompoteltavissa. Itse olen ollut johdonmukainen nuoruuteni ihanteille. Me 70-luvun keskustanuoret loimme kuvan atomivapaasta Suomesta. Nyt on sen toteuttamisen aika.

Ei Kommentteja

Ole hyvä ja ota kantaa!

Kommentoi